Kehysriihen päätösten vaikutukset av-alaan

Av-tuotantokannustimen rahoitus vaarassa

Orpon hallituksen kehysriihen (15.-16.4.) tuloksia koskevassa tiedotteessa oli sinällään positiivinen, vaikkakin hieman kryptinen kappale:

Hallitus tunnistaa kulttuurin ja luovat alat elinkeinoina, joilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Business Finland edistää luovien alojen kasvua ja vientiä. Osana T&K-rahoitusta hallitus edistää luovien alojen T&K-intensiteetin lisäämistä, sekä taiteen ja kulttuurin aloilta syntyvien tutkimuspohjaisten innovaatioiden kaupallistamista.

Valitettavasti tämä tavoite ei näy käytännön luvuissa ja leikkauksissa, jotka kohdistuvat myös av-alaan. Tähän asti Business Finlandin käytännössä käyttökelpoisia tuki-instrumentteja luoville aloille ovat olleet lähinnä messuavustukset sekä av-tuotantokannustin, yhteensä tänä vuonna n. 13 miljoonaa euroa. Nyt näiden yritystukien rahoitusta ollaan kuitenkin leikkaamassa rajusti.

Vaikka av-kannustimen valtiolle riskitön ja tuottava mekanismi on päättäjien keskuudessa ymmärretty, ei se valitettavasti näy Business Finlandin ohjauksessa. Tunnetusti luovat alat eivät ole pystyneet hyödyntämään liiketoimintansa kehittämiseen perinteistä T&K-rahoitusta, koska innovaatioitamme ei tunnisteta sellaisiksi. Valtaosa Business Finlandin 469 miljoonan euron myöntövaltuudesta on lailla kohdennettu T&K-toimintaan. Muuhun toimintaan osoitettu myöntövaltuus, jonka alle av-kannustinkin kuuluu, tulee kokonaisuudessaan laskemaan nykyisestä 75 miljoonasta eurosta ensi vuonna 10 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina 20 miljoonaa euroa eli vain 55 miljoonaan euroon. Tästä summasta tulisi rahoittaa kannustimen lisäksi kaikki Business Finlandin innovaatiopuolen instrumentit, kuten Tempo, NIY-rahoitus, innovaatioseteli ja vienninedistäminen, mikä tulee tarkoittamaan, että useat instrumenteista ovat jopa vaarassa loppua kokonaan. T&K-rahoitusta ei voi siirtää esimerkiksi av-kannustimen momentille.

Samaan aikaan alalla on tunnistettu, että pelkästään av-kannustimen rahoitusta kannattaisi nostaa ulkomaisten tahojen investointihalukkuuden kasvaessa seuraavan kolmen vuoden aikana jopa 80 miljoonaan euroon. Tämä taso synnyttäisi työtä ja ostoja vähintään 320 miljoonalla eurolla ja toisi Suomeen arviolta pari sataa miljoonaa euroa ulkomaisia investointeja. Myönnetty kannustineuro palautuu valtiolle 1,4-kertaisena jo ennen maksuhyvityksen maksamista.

Merkittävät leikkaukset kulttuurin rahoitukseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan (koulutus, tutkimus, taide ja kulttuuri, liikuntatoimi sekä nuorisotyö) kuuluvia valtionavustuksia aikaistetaan ja ensi vuodelle kohdistuu yhteensä 75 miljoonan euron leikkaukset. Lisäksi vuonna 2026 pitää löytää vielä toiset 75 miljoonan euron säästöt eli leikkauksia tulee yhteensä 150 miljoonan euron verran.

On merkittävä riski, että näin suuret OKM:n hallinnonalaan kohdistuvat leikkaukset osuvat edelleen myös kulttuuriin ja mm. Suomen elokuvasäätiön ja Taiken avustuksiin sekä alan järjestöjen saamiin yleis- ja erityisavustuksiin. Kulttuurin valtionavustuksista leikattiin tänä vuonna jo yli 8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi APFI:n saama yleisavustus laski jo vuonna 2024 26% ja myös vienninedistämistyö ml. Focus on Finland -hanke rahoitetaan pääosin OKM:n kulttuuriviennin erityisavustuksella, joka on vaarassa vuodesta 2026 eteenpäin.

Suoraan av-alan toimijoihin ja varsinkin uusiin alalle pyrkiviin tekijöihin vaikuttava merkittävä leikkaus on yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen vain 5,5, miljoonaan euroon. Pitkään 11 miljoonan euron tasolla pysynyt rahoitus on merkittävä osa sekä AVEKin että Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toimintaa. AVEKin tuet ovat pitkälti suoraa tukea dokumenttielokuvien, mediataiteen ja lyhytelokuvien tekemiseen sekä alan henkilöiden kouluttamiseen (esim. EAVE). AVEKin tuesta 1,5 miljoonaa euroa maksettiin vuonna 2023 alan yrityksille erilaisiin tuotantoihin ja yhteensä tuettiin 135 teoksen tekemistä. TTVK toiminnallaan puolestaan varmistaa mm. ettei piratismi syö oikeudenhaltioiden tuloja.

Myös APFI:n oikeudenhaltijoille eli tuottajille hyvitysmaksun puolittaminen tarkoittaa suoraan n. 200 000 euron vuotuista pudotusta tekijänoikeuskorvauksiin ja APFI:llekin merkittävää laskua hallintokulupidätyksiin eli järjestön tuottoihin.

Kun av-ala on taloussuhdanteesta ja mm. mainosmarkkinan rakennemuutoksesta johtuen jo valmiiksi ennennäkemättömän kriisin keskellä, eivät nämä päätökset tuo uskoa siihen, että hallitusohjelman ja kehysriihenkin mukaiset luvatut panostukset luovan alan kasvuun ja vientiin toteutuisivat, vaan alan ahdinko ja työttömyysluvut lisääntyvät. Tämä vaarantaa toimialan hyvässä alussa olleen kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaali jää täysimääräisenä hyödyntämättä. 

Alan tekijöiden toimeentulo haastavaa

Jo aiemmin tehdyt hallituksen päätökset koskien ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja ja esim. suojaosan poistoa vaikeuttavat alan freelance-tekijöiden toimeentuloa. Tämä voi jatkossa vaikeuttaa työvoiman saatavuutta alalla, jolla harvoin on tasaista kokoaikatyötä tarjolla.

Orpon hallituksen kehysriihi 3.-4. syyskuuta

OKM:n leikkausten tai Business Finlandin innovaatiotukien kohdentumisesta ja av-kannustimen kohtalosta ei ole vielä tehty päätöksiä, vaan niihin voi pyrkiä vielä vaikuttamaan. Hyödynnämmekin alastamme kerättyä dataa mm. tukien vaikuttavuudesta, työllistävyydestä, riskittömyydestä ja nettopositiivisuudesta valtiontaloudelle. Kannustimen ohella myös Suomen elokuvasäätiön tukieuro palautuu valtiolle 1,2-kertaisena ja myös AVEK:n tuet työllistävät, koska tuotantojen budjeteista keskimäärin 2/3 menee palkkakuluihin ja työn alihankintaan.

Aiheesta myös Helsingin Sanomien artikkelissa 21.4.: ”Hallituksen lupaama rahoitus luoville aloille vähentääkin nykyisten kulttuuri­alan yritysten tukea

Lisätiedot:

Tekijänoikeuspäivänä 26.4. muistutetaan: Luova ala ei kasva leikkaamalla – alan kasvu ja kehitys vaativat tukea

Tekijänoikeudet ovat luovan alan tärkein pääoma: Alan kasvu ja kehitys vaativat kuitenkin tukea

Tekijänoikeuspäivää juhlitaan 26.4. – se muistuttaa luovan alan arvosta Suomelle ja tekijänoikeuksista luovan työn ja alan liiketoiminnan mahdollistajina. Luovien alojen ja vahvan tekijänoikeussuojan kehittämiseen on kuitenkin satsattava, sillä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä luovan alan tulot ovat yhä pirstaleisempia. Alati laajeneva alustatalous ja tekoälyn nopea kehitys vain nopeuttavat muutosta. 

Luova ala on kasvuala muttei kasva leikkaamalla

“Tekijänoikeudet ovat luovan talouden perusta ja siksi niiden vahva suoja on kansallinen kilpailutekijä”, sanoo Laura Kuulasmaa, Luovat ry:n puheenjohtaja ja APFI ry:n toiminnanjohtaja. 

Luovat alat ovat maailmalla vahvoja kasvualoja. Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia. Koska se on alle EU:n keskiarvon (4,4 prosenttia), kasvupotentiaalia on valtavasti.

Luovat alat tuovat Suomelle moninaista arvoa sekä suoraan että välillisesti. Ne tuovat suoraan euroina talouskasvua ja paikallisesti ne lisäävät muun muassa alueellista elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia.

“Hallituksen on leikkausten sijaan painettava kaasua kulttuurialan kasvun tukemisessa, jotta voidaan pitää huolta myös kotimaisen kulttuurin säilymisestä ja jatkuvuudesta”, Kuulasmaa painottaa. 

“Hallituksen kaavailema tutkimuspohjaisten innovaatioiden T&K-rahoitus ei kompensoi luovan alan tarpeisiin ja kasvun tukemiseen paremmin sopivan rahoituksen tarvetta.”

“Tekijänoikeudet on luovan alan tärkein pääoma”

Tekijänoikeusviikon kampanjavideoilla viisi luovan alan tekijää kiteyttää, millaista luova työ ja mistä alan ansiot syntyvät. Mukana ovat kirjailija Satu Rämö, valokuvataiteilija Joel Karppanen, laulaja-lauluntekijä Lyyti, elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Selma Vilhunen sekä muusikko-säveltäjä Iiro Rantala.

Taiteilijat muistuttavat, että tekijänoikeudet ovat tärkein pääoma, mitä luovan alan yrittäjällä on. Varsinkin kun takana on jo pitempi ura, ne mahdollistavat uuden luomista.

“Kukaan ei maksa palkkaa, kun kirjoitan uutta musiikkia. Tekijänoikeuskorvaukset mahdollistavat kuitenkin sen, että voin tehdä uusia biisejä, ottaa riskejä ja seurata omaa taiteellista vaistoani”, sanoo laulaja-lauluntekijä Lyyti.

Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Selma Vilhunen sanoo, että luovaa työtä tehdään alkuvaiheessa usein omalla riskillä, kunnes rahoitus varmistuu ja tuloja tehdystä työstä alkaa tulla. “Pitkän elokuvan tekemiseen menee helposti kaksi vuotta. Sellaista ei voi tehdä vapaa-ajallaan.”

Tekijänoikeustulot luovat pohjaa sille, että taiteilijat voivat tehdä uutta musiikkia, kirjoja, elokuvia tai taidetta, ja että meillä on jatkossakin suomalaista taidetta ja kulttuuria ylikansallisen, kaupallisen viihteen rinnalla.

Tukea tarvitaan erityisesti uran alkuvaiheessa

Tekijänoikeustuloilla ei uran alkuvaiheessa kuitenkaan vielä elä. Tämän takia uraansa aloittelevien taiteilijoiden taloudellinen tuki auttaisi luomaan kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa, kuten Luovat ry:n valtuuskunnan jäsen, musiikintekijä Kyösti Salokorpi sanoo:

“Jos luoville aloille todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä esimerkiksi Ruotsin jalanjäljissä, uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti työskentelyynsä.”

Tätä tarvetta eivät tue hallituksen päätökset, jotka vaarantavat alkuvaiheen hankkeille suunnatun tuen.

Lisätietoja:

Luovat ry:n puheenjohtaja, Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja
Laura Kuulasmaa, laura.kuulasmaa@apfi.fi 050-345 0056

Kyösti Salokorpi, musiikintekijä, Luovat ry:n valtuuskunnan jäsen, 041-5357290

Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira, lauri.kaira@gramex.fi 0400-503554

Tekijänoikeuspäivä 26.4.

Tekijänoikeuspäivää eli ©-DAY:tä vietetään Suomessa vuosittain 26. huhtikuuta. ©-DAY:ssä yhdistyvät WIPOn Maailman henkisen omaisuuden päivä 26.4. sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päivä 23.4. Siksi juhlistammekin tekijänoikeutta myös tekijänoikeusviikkona.

Ketkä ovat tekijänoikeuspäivän takana?

Tekijänoikeuspäivän kampanjan järjestää Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry, johon kuuluu kaikkiaan 14 luovan alan jäsenyhteisöä: Audiovisual Producers Finland – APFI ry, Avate – Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Gramex, Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto, Kopiosto, Kuvasto visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö ry, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen elokuvatoimistojen liitto ry (SEL), Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Muusikkojen liitto, Suomen Säveltäjät, Teosto sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK.

APFI hakee tapahtumatuottajaa (vuorotteluvapaan sijaisuus)

Tapahtumatuottaja Audiovisual Producers Finland – APFI ry:lle (vuorotteluvapaan sijaisuus)

Etsimme vuorotteluvapaan sijaista 27.5.–13.9.2024 väliselle ajalle APFI:n tapahtumatiimin avuksi hoitamaan av-alan tärkeimmän kotimaisen kokoontumisen, Screen Helsinki -tapahtuman käytännön järjestelyitä sekä tukemaan tiimiä ohjelmasisällön toteutuksessa.

Työarkesi APFI:ssa: Työsi koostuu Screen Helsinki -tapahtuman käytännön järjestelyistä. Saat vastuullesi itsenäistä työskentelyä vaativia kokonaisuuksia ja hoidat tapahtumaan liittyviä juoksevia asioita ja rutiinitehtäviä. Pääset työssäsi esim. tekemään tapahtuman ajolistaa, koordinoimaan sekä lippukaupan toimintoja että tapahtumaan akkreditoituneita ja päivittämään tapahtuman verkkosivuja ja sosiaalista mediaa. Tapahtumapäivänä 6.9. työskentelet tehokkaasti ja johdonmukaisesti onnistuneen tapahtumakokemuksen toteutumiseksi.

Olet etsimämme henkilö, jos:

  • sinulla on kokemusta tapahtumatuottamisesta ja/tai suorien tv-lähetysten tuottamisesta,
  • ajolista on tuttu käsite,
  • sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot,
  • olet asiakaspalveluhenkinen, järjestelmällinen, oma-aloitteinen sekä pystyt hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia,
  • kommunikoit sujuvasti suomeksi ja englanniksi,
  • osaat käyttää Exceliä ja eri viestintäalustoja erinomaisesti ja
  • vuorotteluvapaakriteerit täyttyvät kohdallasi.

WordPress- ja graafinen osaaminen sekä ymmärrys lippukauppa-alustoista ovat plussaa.

APFI tarjoaa sinulle:

  • vastuullisen ja monipuolisen roolin, jossa pääset hyödyntämään vahvaa osaamistasi,
  • kivan työyhteisön, jossa jokaisen työpanos on arvokas ja
  • joustavan työnteon hybridimallin sekä hyvät työsuhde-edut (mm. ravinto-, työmatka- ja virike-etu, kattava työterveyshuolto).

 Palkka 2900–3300/ kk, riippuen valittavan henkilön kokemuksesta ja osaamisesta. Määräaikainen ja kokoaikainen työsuhde, 27.5.–13.9.2024.

Arvostamme yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta työyhteisössä ja haluamme taata kaikille yhdenvertaisen rekrytointiprosessin. Toivomme hakijoiksi eritaustaisia henkilöitä, kuten eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri kulttuuri- tai vähemmistöryhmiin kuuluvia.

Kiinnostuitko? Lähetä meille työhakemuksesi ja ansioluettelo palkkatoiveen kera 2.5. mennessä osoitteeseen laura.kuulasmaa(at)apfi.fi.  Aloitamme haastattelut mahdollisesti jo hakuaikana.

 

Audiovisual Producers Finland APFI ry on kotimaisten av-sisällöntuottajien edunvalvonta-, vienninedistämis- ja tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa kattavasti yli 120 elokuva-, tv- ja mainostuotantoyhtiötä.

Vastuullisuus on elokuva- ja tv-alan menestyksen edellytys

Vastuullisuus on elokuva- ja tv-alan menestyksen edellytys

Artikkeli (HS 24.3.) televisio- ja elokuvatuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n työkulttuurin epäkohdista on herättänyt laajaa keskustelua. Vaikka esille nousseet tapaukset koskevat yhtä yhtiötä, tapahtumien saama huomio on omiaan vaikuttamaan koko suomalaisen audiovisuaalisen alan maineeseen.

Puuttumatta yksittäisiin tapauksiin on selvää, että av-alalla on peiliin katsomisen paikka. Vaikka alalla on jo tehty työtä kaikkia työntekijöitä kunnioittavan työkulttuurin edistämiseksi, lisätoimille on selvästi tarvetta. Kyse ei ole ainoastaan yksittäisten yritysten tai tuotantojen toimintakulttuurista, vaan koko av-alan edellytyksistä.

Av-tuotanto on luova ala, jonka menestys riippuu siitä, miten hyvin se voi houkutella tekijöikseen lahjakkaita ja osaavia ihmisiä. Alan yritysten taloudelliset toimintaedellytykset puolestaan edellyttävät luottamukseen perustuvia suhteita tv-kanavien ja suoratoistopalveluiden sekä alalle julkista tukea myöntävien tahojen kanssa. Viime kädessä elokuva- ja tv-tuotanto on riippuvainen suomalaisista katsojista ja heidän luottamuksestaan.

Kaikki tämä edellyttää sitä, että suomalaista av-alaa ja sen toiminnan ammattimaisuutta arvostetaan. Se on mahdollista vain, jos jokainen tuotannoissa työskentelevä ammattilainen voi tuntea tekevänsä merkityksellistä työtä yhteisössä, jossa hänen panostaan kunnioitetaan.

Suomalaisten av-tuotantoyhtiöiden yhteistyöjärjestön Audiovisual Producers Finlandin eli APFI:n tehtävänä on kehittää alan toimintakulttuuria, vastuullisuutta ja liiketoiminnan edellytyksiä. Järjestöön kuuluu 122 jäsenyritystä, mukaan lukien kaikki alan suurimmat tuotantoyhtiöt.

APFI korostaa toiminnassaan vastuullisuuden kaikkia osa-alueita, ympäristö-, sosiaalista ja taloudellista vastuuta. Erityisen tärkeää on ymmärtää, ettei vastuullisuus ole ristiriidassa kannattavan liiketoiminnan kanssa, vaan pikemminkin päinvastoin.

Alalla aloitettiin vuonna 2018 käynnistyneen #metoo-liikkeen myötä työ epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ehkäisemiseksi ja ryhdyttiin ratkaisemaan erityisesti johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä ongelmia. APFI käynnisti syksyllä 2023 Avaus-vastuullisuushankkeen, jonka osana av-alalla suoritetaan Työterveyslaitoksen toteuttama työhyvinvointitutkimus, järjestetään esihenkilötyöhön, työhyvinvointiin ja häirinnän ehkäisyyn liittyviä koulutuksia sekä tuotetaan aiheeseen liittyviä oppaita ensi vuonna avattavalle vastuullisuusverkkosivustolle.

Monet tuotantoyhtiöt ovat myös ryhtyneet oma-aloitteisesti toteuttamaan tuotantojen aikana kyselyitä henkilöstölleen ja kehittäneet prosesseja ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Myös kaikki tilaajien ja alihankkijoiden kanssa tehtävät tuotantosopimukset sisältävät nykyisin eettiset periaatteet.

Av-tuotanto on muiden luovien alojen tavoin projektiluontoinen ala, jossa hankkeet ja työllistyminen perustuvat pitkälti freelance-työsuhteisiin. Ikävä kyllä tämä vaikeuttaa työnantajien mahdollisuutta seurata työntekijöiden hyvinvointia ja palautumista heidän siirtyessään projektista toiseen.

Intohimoon ja luovuuteen pohjaavalla alalla johtavassa asemassa olevien ihmisten käsitys siitä, mitä työntekijöiltä voi vaatia, saattaa hämärtyä, eivätkä he aina havaitse oman toimintansa virheitä. Samalla työn kausiluonteisuus nostaa yksittäisen työntekijän kynnystä tuoda esille havaitsemiaan epäkohtia. Huonoimmissa tapauksissa seurauksena on vaikenemisen kulttuuria ja pelon ilmapiiriä.

APFI on avannut vuonna 2022 ilmoituskanavan, jonka tarkoituksena on madaltaa työntekijöiden kynnystä ilmoittaa epäillyistä väärinkäytöksistä ja rikkoa vaikenemisen kulttuuri. Myös yhteistyö tilaajien kanssa on tärkeää. APFI on esimerkiksi muistuttanut alan toimijoita tilaajaorganisaatioiden whistleblower-kanavista, joihin voi tehdä ilmoituksia myös anonyymisti.

Suomalaisen elokuva- ja tv-tuotannon taloudellinen tilanne on juuri nyt vaikea tilaajien vähentäessä tilattujen tuotantojen määrää ja kiristäessä budjettejaan. Voidakseen menestyä av-alan täytyy osoittaa välittävänsä aidosti kaikkien alan ammattilaisten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä hyvinä että huonoina aikoina. Se on myös suomalaisen elokuva- ja tv-yleisön etu.

 

Laura Kuulasmaa
Toiminnanjohtaja, Audiovisual Producers Finland – APFI ry

Roope Lehtinen
Hallituksen puheenjohtaja, Audiovisual Producers Finland – APFI ry

Ilmoittaudu av-alan esihenkilövalmennuksiin

Keväällä 2024 Avaus-hankkeessa järjestetään esihenkilötyöhön ja työnjohtamiseen liittyviä kaikille avoimia ja maksuttomia valmennuksia.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ.

Hankkeessa järjestetään vuosina 2024-2025 erilaisia valmennuksia, koulutuksia ja osaamisen kehittämiseen liittyviä tapahtumia av-alan tekijöille ja yrityksille. Koulutusteemoja ovat mm. esihenkilötyö, vastuullinen johtaminen ja häirinnän ehkäisy. Lue lisää hankkeesta täältä.

 

Esihenkilö- ja työnjohtoroolit tutuiksi: av-tuotantojen työoikeus

AIKA JA PAIKKA Lauantai 20.4.2024 klo 10-13, Helsinki
HINTA Ilmainen
KOULUTTAJA Terhi Tarvainen

Koulutuksessa tehdään Terhi Tarvaisen johdolla katsaus työlainsäädäntöön, työnjohtajan oikeuksiin, velvollisuuksiin ja työantajarooleihin. Koulutuksessa tarkastellaan lisäksi alan case-esimerkkejä, tehdään kevyitä harjoitteita ja keskustellaan arjen työoikeudellisista kysymyksistä.

Koulutuksen jälkeen tunnistat oman roolisi työn johtamisen työoikeudellisesta näkökulmasta, esihenkilövastuut sekä toimivallan rajat. Saat eväitä päivittäiseen työhösi ja valmiuksia edistää tasapuolista kohtelua, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta omassa työympäristössäsi.

Koulutus on tarkoitettu elokuva-, tv-, mainos- ja videotuotannoissa toimiville ammattilaisille, joiden työtavat ja työn organisointi vaikuttavat muihin työntekijöihin. Toimit siis ehkä nyt tai tulevaisuudessa työnjohto- tai esihenkilötehtävissä, kuten esimerkiksi osaston päällikkönä tai taiteellisena vastavaana, yrittäjänä tai vaikkapa harjoittelujen ohjaajana. Tule oppimaan uutta tai kertaamaan jo tuttua!

 

Esihenkilön voimavarat av-alalla

AIKA JA PAIKKA
RYHMÄ A Ti 14.5. klo 09:30-12:30 ja ke 29.5. klo 13:30-16:30, Helsinki
RYHMÄ B Ti 14.5. klo 13:30-16:30 ja ke 29.5. klo 09:30-12:30, Helsinki

HINTA Ilmainen
VALMENTAJA Sanna Miettinen, Sitomo

Valmennus tarjoaa välineitä esihenkilön ja tiiminvetäjän itsetuntemuksen ja itsen johtamisen kehittämiseen, kuormituksen tunnistamiseen ja rajojen asettamiseen. Työpajamaisessa valmennuksessa osallistujat pääsevät keskustelujen ja tehtävien kautta kehittämään myös tiiminjohtamisen taitojaan, mm. psykologisen turvallisuuden rakentamiseen ja palautteen antamiseen liittyen. Teemojen käsittely tapahtuu käytännönläheisesti ja arjen työtilanteisiin peilaten.

Valmennus koostuu kahdesta tapaamiskerrasta. Voit ilmoittautua joko ryhmään A tai B. Ennen valmennusta osallistujat saavat lyhyen ennakkotehtävän, jonka tavoitteena on saada tietoa osallistujien työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Tapaamisten välissä tehdään myös pieni välitehtävä.

Valmennus on tarkoitettu elokuva-, tv-, mainos- ja videotuotantojen ammattilaisille, jotka toimivat esihenkilöinä tai tiiminjohtajina. Valmennus sopii friikuille, vakkareille ja yrittäjille osastoon katsomatta. Voit olla aloitteleva tekijä tai vanha konkari!

 

Voitto-mainoselokuvakilpailun palkinnot jaettu – vuoden 2023 parhaaksi mainosfilmiksi valittiin peliyhtiö Metacoren Confessions: @Janet87

Tiedote
Audiovisual Producers Finland – APFI
Jakelu 8.3.2024 

Voitto-mainoselokuvakilpailun palkinnot jaettu – vuoden 2023 parhaaksi mainosfilmiksi valittiin peliyhtiö Metacoren Confessions: @Janet87

Edellisen vuoden parhaat mainoselokuvat palkittiin eilen 7.3. Voitto-gaalassa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Voitto-gaalaa juhlittiin nyt jo 29. kerran. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 185 työtä, joista shortlistalle pääsi 35 työtä. Kilpailun järjesti av-tuottajien edunvalvontajärjestö Audiovisual Producers Finland – APFI, pääyhteistyökumppaninaan kaupallisen television puolestapuhuja Screenforce Finland.

Koko kilpailun parhaan mainoselokuvan palkinnon eli Grand Prix -palkinnon voitti peliyhtiö Metacoren Confessions: @Janet87. Mainoksen suunnitteli Reaktor ja tuotti Breakfast.  

Kilpailun tuomariston mukaan mainoksessa on todellista maailmanluokan elokuvafiilistä. “Tässä spotissa on erinomainen käsikirjoitus, joka kantaa koko mainoksen ajan. Rohkea spotti, joka ei lässähdä, vaan jota jää kaipaamaan lisää! Kohderyhmä on hienosti huomioitu, ja tuote tuodaan hyvin esiin. Onnistunut kokonaisuus, joka huokuu laatua”, tuomaristo kiitteli. 

Metacorella uskottiin alusta asti mainoksen rohkeaan ideaan. ”Taktisen mainonnan sijaan päätimme luottaa tarinankerrontaan, jollaista ei ole juurikaan nähty varsinkaan kotimaan mainoselokuvissa. Pyrimme siihen, että mainoksemme ovat yhtä viihdyttäviä kuin pelimmekin”, kertoo Metacoren projektipäällikkö Mira Sallanko. Mainoksen suunnittelusta vastannut Reaktor korostaa liikkuvan kuvan merkitystä mainonnassa ja brändityössä: ”Suomessa on valtavasti tuotannollista osaamista. Tämä Grand Prix -palkinto on upea tunnustus kotimaiselle yhtiölle, joka on startannut vasta vuosi sitten. Meidän kaikkien vastuulla onkin nostaa rimaa vieläkin korkeammalle, ja tehdä yhä parempia mainosfilmejä”, kannustaa Reaktor Creativen luova johtaja Jan Sederlöf.

Yleisessä sarjassa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sekä Film- että Film Craft -palkinnot. Yleisen sarjan Film-kategorian voitti Pågenin Pågenfluencerit-sarja, jonka konseptista ja huumorin hienosta rytmityksestä tuomaristo oli vaikuttunut. Roolituksestakin kiitelty spotti voitti myös Short form -sarjan. Yleisen sarjan Film Craft -kategorian puolestaan voitti Metacoren Merge Mansion -sarja (A Twisted Game & Think Like a Grandma), jonka craft oli tuomariston mukaan kaikin puolin nappisuoritus.

Sekä Musiikki ja äänisuunnittelu -sarjassa että Yhteiskunnallinen ja kulttuuri -sarjassa voitto meni Mannerheimin Lastensuojeluliiton koskettavalle ja aiheeltaan tärkeälle mainosfilmille The AI Abyss. Efekti ja animointi -sarjassa voiton puolestaan vei tuomariston vakuuttanut Burger Kingin Messier 31.

Yleisön äänestämän Yleisön Parhaat Sekunnit -palkinnon voitti Kaalimato.comin Liuku tekee hyvää.

Vuoden tuotantoyhtiönä palkittiin tuomariston yhteispisteiden ja shortlistausten määrän perusteella Directors Guild. Vuoden ohjaajaksi valittiin Anssi Määttä. Uutena palkintona tänä vuonna jaettiin paljon toivottu Vuoden mainoselokuvaajan palkinto, jonka sai Johan Wasicki.

Screenforce Finlandin hallitus valitsi Vuoden 2023 mainostajaksi DNA:n. Perustelujen mukaan DNA on pitänyt vuosia johdonmukaisesti oman linjansa ja panostanut markkinointiin vahvasti ja pitkäjänteisesti liikkuvan kuvan tuella. Brändin näkyvyys tv-kanavilla on ollut kokonaisvaltaista ja jatkuvaa.

Screenforce Finlandin toiminnanjohtaja Anna Lujanen kiittelee DNA:ta huumorin hyödyntämisestä Lahjakäärijä-kampanjassaan. “Jotta mainonta huomataan ja brändi jää mieleen, pitää erottua massasta. DNA käytti luovasti ja ajankohtaisesti Lahjakäärijä-konseptia, käyttäen huumoria kerronnan keinona ja kampanja näytti saavan innokkaan vastaanoton.”

Kaikki palkitut mainosfilmit ovat katsottavissa Voitto-kilpailun verkkosivustolla.

VOITTAJAT 

Grand Prix -voittaja 
Confessions: @Janet87
Mainostaja: Metacore
Mainostoimisto: Reaktor
Tuotantoyhtiö: Breakfast

Yleinen sarja 

Film Kulta: 
Pågenfluencerit-sarja
Mainostaja: Pågen
Mainostoimisto: Staart
Tuotantoyhtiö: Directors Guild

Film Hopea: 
Confessions: @Janet87
Mainostaja: Metacore
Mainostoimisto: Reaktor
Tuotantoyhtiö: Breakfast

Film Pronssi: 
Merge Mansion – A Twisted Game & Think Like a Grandma
Mainostaja: Metacore
Mainostoimisto: Reaktor
Tuotantoyhtiö: Bacon

Film Craft Kulta:
Merge Mansion – A Twisted Game & Think Like a Grandma
Mainostaja: Metacore
Mainostoimisto: Reaktor
Tuotantoyhtiö: Bacon

Film Craft Hopea:
Confessions: @Janet87
Mainostaja: Metacore
Mainostoimisto: Reaktor
Tuotantoyhtiö: Breakfast

Film Craft Pronssi:
The AI Abyss
Mainostaja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mainostoimisto: TBWAHelsinki
Tuotantoyhtiö: TBWAScreen

Short-form -sarja

Pågenfluencerit-sarja
Mainostaja: Pågen
Mainostoimisto: Staart
Tuotantoyhtiö: Directors Guild

Yhteiskunnallinen ja kulttuuri -sarja

The AI Abyss
Mainostaja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mainostoimisto: TBWAHelsinki
Tuotantoyhtiö: TBWAScreen

Efekti ja animointi -sarja

Burger King – Messier31
Mainostaja: Burger King
Mainostoimisto: Bob the Robot
Tuotantoyhtiö: Cocoa Mediaproductions

Musiikki ja äänisuunnittelu -sarja

The AI Abyss
Mainostaja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Mainostoimisto: TBWAHelsinki
Tuotantoyhtiö: TBWAScreen

Yleisön Parhaat Sekunnit 

Liuku tekee hyvää
Mainostaja: Kaalimato.com
Mainostoimisto: N2 Creative
Tuotantoyhtiö: N2 Studio

 

Vuoden mainostaja: DNA

Vuoden tuotantoyhtiö: Directors Guild

Vuoden ohjaaja: Anssi Määttä

Vuoden mainoselokuvaaja: Johan Wasicki

Tuomariston kunniamaininta: Näyttelijä Adeliina Arajuuri

Tuomariston kunniamaininta: Leikkaaja Mikko Löppönen

Voitto-kilpailun tarkoituksena on edistää suomalaisen mainoselokuvan tasoa ja arvostusta sekä kehittää tekijöiden ammattitaitoa. Vuonna 1999 rekisteröidyn ©Voitto mainoselokuvakilpailu -tavaramerkin haltijoita ovat Audiovisual Producers Finland – APFI ry, Marketing Finland ry sekä Screenforce Finland.

Audiovisual Producers Finland – APFI on kotimaisten av-sisällöntuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusjärjestö. APFI:n tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen ja vastuullisuuden edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen. 

Screenforce Finland on vuonna 2016 perustettu Suomen kaupallisten televisioiden yhteinen toimielin. Jäseninä ovat MTV Media, Sanoma Media Finland, Warner Bros. Discovery ja The Walt Disney Company Nordic & Baltic. Screenforce Finland on Global TV Groupin jäsen ja tekee tiivistä yhteistyötä EGTA:n sekä Euroopan Screenforce-verkoston kanssa. Screenforcen tehtävänä on edistää kaupallista tv-toimintaa Suomessa.

 

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Olli Nurminen

Audiovisual Producers Finland – APFI

olli.nurminen@apfi.fi / +358 40 146 8210

 

APFI rohkaisee ilmoittamaan työssä kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä

APFI rohkaisee ilmoittamaan työssä kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä ja häirinnästä

Kansainvälinen #metoo -kampanja käynnisti keskustelun ja muutoksen myös Suomessa vuonna 2017–18, mutta valitettavasti epäasiallista käytöstä, häirintää ja vallan väärinkäyttöä esiintyy edelleen myös av-alalla. APFI haluaa muistuttaa toimintatavoista ja rohkaisee raportoimaan, jos joutuu työssään tällaisen käytöksen kohteeksi.

 

APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa muistuttaa: ”Näistä asioista raportoiminen on aina ikävää, ahdistavaakin ja vaatii rohkeutta, mutta jos vaikenemme, niin toimintakulttuurin ongelmat eivät tule muuttumaan. Pelko oman työllistymisen puolesta tai liiketoiminnan menettämisestä on ymmärrettävää ja luonnollista, mutta myös uhrin tai epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuneen oikeusturva huomioidaan näissä prosesseissa. Ilmoituksia on mahdollista tehdä myös anonyymisti ja ilmoittajalta varmistetaan aina erikseen, saako ilmoittajan henkilöllisyyttä tuoda esille asiaa käsiteltäessä.”

Jos kohtaat epäasiallista käytöstä tai häirintää työpaikalla tai työhön tai rekrytointiin liittyvissä tilanteissa, raportoi asiasta ensisijaisesti oman yrityskohtaisen prosessin mukaisesti. Mikäli asia ei ratkea tätä kautta, ota yhteyttä seuraaviin tahoihin:

  • oma esihenkilö, esihenkilön esihenkilö, häiritsijän esihenkilö, HR
  • työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutettu, luottamushenkilö
  • oma ammattiliitto
  • APFI:n jäsenyritysten osalta APFI:n ilmoituslomake
  • tilaajayritysten ilmoituskanavat
  • jos työnantajasi ei toimi häirinnän lopettamiseksi tai toimet eivät ole auttaneet, voit pyytää apua työsuojeluviranomaiselta Aluehallintovirastosta, valtakunnallinen neuvontanumero on 0295 016 620 
  • apua voi pyytää myös tasa-arvovaltuutetulta
  • rikosepäilyssä ole aina yhteydessä poliisiin.

APFI:n havaintolomake avattiin loppuvuodesta 2022 ja sen kautta kuka tahansa voi ilmoittaa APFI:n jäsenyritysten toiminnassa mahdollisesti ilmenneestä häirinnästä, epäasiallisesta käytöksestä tai muusta väärinkäytöksestä. APFI:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnassaan työnantajan lakisääteisiä velvoitteita sekä APFI:n toimintaperiaatteita. APFI:n jäsenyritykset löytyvät täältä. Kaikki havaintolomakkeella annetut havainnot välitetään vain APFI:n toiminnanjohtajalle, ja jokainen ilmoitus käsitellään luottamuksellisesti ilmoituksen tekijän ja kohteen yksityisyyttä suojellen. Tiedot tallennetaan vain käsittelyä varten eikä niitä luovuteta muille tahoille.

Tietoa ja tukea häirintätilanteisiin löytyy myös oppaasta ”Ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva ja tv-alalla”, josta ilmestyy päivitetty versio kevään aikana. APFI:n Avaus-vastuullisuushanke järjestää lisäksi häirinnän ehkäisyyn liittyvää koulutusta työnantajille ja työntekijöille kevään ja syksyn 2024 aikana.

Lisätiedot: 

Voitto-mainoselokuvakilpailun shortlist valittu

Tiedote
Audiovisual Producers Finland – APFI
8.2.2024

Voitto-mainoselokuvakilpailun shortlist valittu

Voitto-mainoselokuvakilpailun shortlistille valikoitui laaja kattaus vuoden 2023 mainoselokuvien parhaimmistoa. Ehdokkaita kilpailuun ilmoitettiin 185, joista shortlistille nousi tuomariston karsinnan ja keskustelun kautta yhteensä 28 eri työtä. Voittajat palkitaan Voitto-gaalassa 7.3.2024 Helsingissä, Vanhalla ylioppilastalolla.

Kilpailussa on tänäkin vuonna viisi sarjaa: Yleinen, Yhteiskunnallinen ja kulttuuri, Short-form, Efekti ja animointi sekä Musiikki ja äänisuunnittelu.

”Kirkas idea, vahva tarinankerronta ja laadukas toteutus – tänä vuonna näiden kolmen asian yhdistelmäkään ei ollut vielä tae shortlistalle pääsystä. Jokainen Voitto-mainoselokuvakilpailun shortlistalle valittu työ pitääkin sisällään jotain hyvin poikkeuksellista, josta niin tekijät kuin tilaajatkin saavat olla erittäin ylpeitä”, summaa tuomariston puheenjohtaja Toni Tiusanen Bob the Robot -mainostoimistosta.

 Suomalaisen mainoselokuvan tasoa ja arvostusta edistämään sekä tekijöiden ammattitaitoa kehittämään tarkoitettu Voitto-mainoselokuvakilpailu pidetään tänä vuonna 29. kertaa. Sen järjestää av-tuotantoyhtiöiden edunvalvoja Audiovisual Producers Finland – APFI ry, ja pääyhteistyökumppanina toimii kaupallisen television puolestapuhuja Screenforce Finland.

Tuomaristo

Kilpailun Yleinen, Short-form sekä Yhteiskunnallinen ja kulttuuri -sarjojen tuomaristoon kuuluivat Toni Tiusanen (Luova johtaja, Bob the Robot), Annukka Puttonen (Luova johtaja, Vapa Media), Jarkko Kutilainen (Creative & Founding Partner, Diamonds Helsinki), Johannes Lassila (vastaava tuottaja), Mika Pajunen (tuottaja, 61North), Sanna Pietiäinen (Head of Brand Management, Veikkaus), Pekka Martikainen (Marketing Manager, Audi/K-auto), Sari Aaltonen (Elokuvaaja F.S.C.), Anna Lujanen (toiminnanjohtaja, Screenforce Finland) sekä Riikka-Maria Lemminki (toimitusjohtaja, Marketing Finland).

Kilpailun Efekti ja animointi -sarjan tuomaristoon kuuluivat Jussi Myllyniemi (Colorist, Whitepoint Digital), Mika Rantala (animaatio-ohjaaja, Metacore) ja Matti Vesanen (animaatio-ohjaaja).

Musiikki ja äänisuunnittelu -sarjan tuomaristoon kuuluivat Lilli Loiri (Creative Lead, Drama Queen), Viljami Mehto (säveltäjä ja äänisuunnittelija, Fortress Soundworks) ja Ville Verkkapuro (Freelance Writer & Creative).

Yleisön Parhaat Sekunnit

Yleisö voi äänestää suosikkimainoselokuvaansa 8.2.−28.2.2024 välisenä aikana osoitteessa www.voittokilpailu.fi/shortlist, missä kaikki shortlistatut elokuvat on katsottavissa.

 

KATSO SHORTLIST TÄÄLTÄ

 

Lisätiedot:
Audiovisual Producers Finland – APFI
Olli Nurminen
Projektipäällikkö
olli.nurminen@apfi.fi
+358 40 1468 210

Kultainen Venla 2023 -palkinnot jaettu

TIEDOTE
Televisioakatemia ry
26.1.2024

Kultainen Venla -palkinnot jaettu vuoden 2023 parhaille tv-ohjelmille ja tekijöille

 Vuoden 2023 parhaat tv-ohjelmat ja niiden tekijät on palkittu Kultainen Venla -gaalassa 26.1.2024. Suomen Kansallisoopperalla järjestetyn gaalan juonsivat Marja Hintikka ja Ile Uusivuori. Suoran lähetyksen televisioinnista vastasi MTV3.

Tv-alan ammattilaisista koostuva Televisioakatemia ry:n jäsenistö äänesti voittajat esituomaristojen laatimien shortlistien pohjalta. Yleisöäänestyksen perusteella jaettiin Vuoden esiintyjä ja Vuoden ohjelma –palkinnot. Yleisöäänestyksessä ääniä annettiin yhteensä n. 157 000. Lisäksi Televisioakatemia myönsi elämäntyöpalkinnon, joka tänä vuonna jaettiin ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtaselle.

Vuoden seurantarealitynä palkittiin Fremantle Media Finlandin tuottama, Ylellä esitetty Kirjolla. Poikkeuksellisen yleisövastaanoton saanut sarja voitti myös yleisöäänestyksen Vuoden ohjelma -palkinnon. Vuoden esiintyjäksi puolestaan yleisö äänesti Punkaharjun pojat -sarjasta tutun Kai ”Kaitsu” Rinkisen.

Edellisvuosilta tuttua voittokulkuaan jatkoivat Suurmestari, joka palkittiin neljättä kertaa Vuoden game showna sekä Tanssii tähtien kanssa, joka valittiin viidettä kertaa Vuoden kilpailurealityksi. Viime vuoden voittonsa uusi myös Vuoden event-ohjelmana palkittu UMK, samoin kuin Vuoden lasten- ja nuortenohjelmaksi valittu HS Lasten uutiset sekä Vuoden uutis- ja ajankohtaisohjelman palkinnon saanut MOT. Yellow Film & TV:n/Ylen tuottama Elämäni Biisi palkittiin neljättä kertaa Vuoden musiikkiviihteenä, lisäksi Katja Ståhl palkittiin toistamiseen Vuoden juontaja -palkinnolla.

Fiktiosarjoissa kaksi palkintoa saivat sekä MTV:llä esitetty, Kaiho Republicin tuottama Poromafia kuin myös Nelosella esitetty, Mediawan Finlandin tuottama Piiritys. Vuoden draamasarjana palkittiin Poromafia ja Vuoden ohjaajana sarjan ohjannut Mika Kurvinen. Vuoden pääosanäyttelijän palkinnon sai Elias Salonen sarjasta Piiritys, lisäksi Vuoden käsikirjoittajan palkinnon saivat sarjan käsikirjoittajapari Hannu Kontturi & Antti Pesonen. Vuoden komediasarjana puolestaan palkittiin Sunnuntailounas. Vuoden sivuosanäyttelijän palkinnon sai Miitta Sorvali Elisa Viihteen sarjasta Sipoon herttua.

Ylen sarja Kovan viikon ilta palkittiin Vuoden viihdeohjelmana. Sarjasta palkittiin myös käsikirjoittajien työryhmä: Jukka Lindström, Yasir Gaily, Anders Helenius, Ursula Herlin, Sara Vainio & Janne Zareff. Vuoden lifestyle-ohjelman palkinnon sai tänä vuonna Grand Designs Suomi. Vuoden ohjaajan (viihde, reality, events) palkinto jaettiin ohjaajaparille Jussi Korva & Olli Horttana, sarjasta Amazing Race Suomi.

Vuoden asiaohjelma- ja dokumenttisarjan palkinnon sai MTV:llä esitetty, Moskito Televisionin tuottama Linda. Vuoden keskusteluohjelmana palkittiin Ylen tuottama Perjantai, ja Vuoden urheiluohjelmana Jalkapallon naisten MM 2023. 

KULTAINEN VENLA OHJELMAPALKINNOT 2023:

Vuoden asiaohjelma- ja dokumenttisarja 2023
Linda (MTV Katsomo ja MTV3, Moskito Television)

Vuoden draamasarja 2023
Poromafia (C More / MTV Katsomo, Kaiho Republic)

Vuoden event-ohjelma 2023
UMK23 (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media)

Vuoden game show 2023
Suurmestari, kausi 4 (MTV Katsomo ja MTV3, Rabbit Films)

Vuoden keskusteluohjelma 2023
Perjantai, kausi 8 (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta)

Vuoden kilpailureality 2023
Tanssii tähtien kanssa, kausi 16 (MTV Katsomo ja MTV3, Banijay Finland)

Vuoden komediasarja 2023
Sunnuntailounas, kausi 4 (C More / MTV Katsomo, Yellow Film & TV)

Vuoden lasten- ja nuortenohjelma 2023
HS Lasten uutiset (Nelonen ja Ruutu, Sanoma Media Finland/uutiset)

Vuoden lifestyle-ohjelma 2023
Grand Designs Suomi, kausi 2 (MTV Katsomo ja MTV3, Fremantle Media Finland)

Vuoden musiikkiviihde 2023
Elämäni Biisi, kausi 5 (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media/Yellow Film & TV)

Vuoden seurantareality 2023
Kirjolla (Yle Areena ja Yle TV2, Fremantle Media Finland)

Vuoden urheiluohjelma 2023
Jalkapallon naisten MM 2023 (Yle Areena ja Yle TV2, Yle Urheilu)

Vuoden uutis- ja ajankohtaisohjelma 2023
MOT (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta)

Vuoden viihdeohjelma 2023
Kovan viikon ilta (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media)

 

KULTAINEN VENLA TEKIJÄPALKINNOT 2023:

Vuoden juontaja 2023
Katja Ståhl ohjelmasta Elämäni Biisi, kausi 5 (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media/Yellow Film & TV)

Vuoden käsikirjoittaja (viihde, reality ja events)
Jukka Lindström, Yasir Gaily, Anders Helenius, Ursula Herlin, Sara Vainio & Janne Zareff, ohjelmasta Kovan viikon ilta (Yle Areena ja Yle TV1, Yle Luovat sisällöt ja media)

Vuoden ohjaaja (viihde, reality ja events)
Jussi Korva & Olli Horttana, ohjelmasta Amazing Race Suomi (Nelonen ja Ruutu, Moskito Television)

Vuoden käsikirjoittaja (fiktio)
Hannu Kontturi & Antti Pesonen, sarjasta Piiritys (Nelonen ja Ruutu, Mediawan Finland)

Vuoden ohjaaja (fiktio)
Mika Kurvinen, sarjasta Poromafia (C More / MTV Katsomo, Kaiho Republic)

Vuoden pääosanäyttelijä
Elias Salonen, sarjasta Piiritys (Nelonen ja Ruutu, Mediawan Finland)

Vuoden sivuosanäyttelijä
Miitta Sorvali, sarjasta Sipoon herttua, kausi 3 (Elisa Viihde, Yellow Film & TV)

 

KULTAINEN VENLA YLEISÖPALKINNOT 2023:

Vuoden esiintyjä 2023
Kai ”Kaitsu” Rinkinen

Vuoden ohjelma 2023
Kirjolla

 

KULTAINEN VENLA ELÄMÄNTYÖPALKINTO 2023:

Rauli Virtanen

 

Lisätiedot:
Mepa Päivinen
Tuottaja, Audiovisual Producers Finland – APFI / Kultainen Venla
mepa.paivinen@apfi.fi
info@televisioakatemia.fi
www.kultainenvenla.fi

Roope Lehtinen APFI:n puheenjohtajaksi

Tiedote 17.1.2024
Audiovisual Producers Finland – APFI

Roope Lehtinen APFI:n puheenjohtajaksi

Audiovisual Producers Finland – APFI on syyskokouksessa valinnut puheenjohtajakseen Roope Lehtisen. Lehtinen on Fire Monkey -tuotantoyhtiön vastaava tuottaja ja toinen yhtiön perustajista.

”Suomalainen av-toimiala on risteyskohdassa. Suomalaisten tuottajien elokuvat saavat enemmän kansainvälistä näkyvyyttä kuin koskaan. Monet kotimaiset tv-draamat ovat näkyvillä ympäri maailman ja kansainvälisten rahoittajien kiinnostus niitä kohtaan on suurempaa kuin olisimme koskaan voineet kuvitella 10 vuotta sitten. Suomalainen animaatio- ja tuotanto-osaaminen kiinnostaa maailmalla aivan uudella tavalla. Samalla olemme tuottajina uuden edessä, kun kotimainen markkina on haastavassa tilanteessa ja kansainväliset toimijat hakevat uutta tasapainoa viime vuosien investointihuuman jälkeen”, Lehtinen kommentoi.

”Luotan kuitenkin siihen, että hyvä sisältö kiinnostaa katsojia Suomessa ja maailmalla enemmän kuin koskaan. Ja että me suomalaiset tuottajat pystymme sellaista tekemään, parempaa kuin koskaan. Kiitos APFI:n ja Riinan monivuotisen ja omistautuneen työn, toimialan merkitys ymmärretään Suomessa myös yhteiskunnallisella tasolla. Vaikka ajat ovat juuri nyt haasteelliset, niin tarvitaan fokusta paitsi näistä haasteista selviämiseen, niin myös katsetta pidemmälle tulevaisuuteen, jotta voidaan luoda edellytykset alan seuraavalle suurelle loikalle eteenpäin,”, Lehtinen jatkaa.

APFI:n hallituksen edellinen puheenjohtaja, Moskito Televisionin toimitusjohtaja Riina Kullas ojentaa viestikapulan Lehtiselle neljän vuoden puheenjohtajapestinsä jälkeen.

”Neljä vuotta sitten APFI oli nuori ja vasta toimintansa alkutaipaleella oleva yhdistys – tänä päivänä sillä on ehdottoman etabloitunut ja keskeinen asema Suomen av-toimialan kentällä kaikkine kansainvälisine ulottuvuuksineen. Vaikka tuottajien edunvalvonta on työmme keskiössä, olemme kuitenkin työskennelleet koko ajan pitkäjänteisesti sillä asenteella ja ajatuksella, että toimintamme ja päätöksiemme pitää viedä koko toimialaa kohti mahdollisimman valoisaa ja vastuullista tulevaisuutta. Tällä näköalapaikalla olen eniten iloinnut siitä, miten aktiivinen ja yhteen hiileen puhaltava tuottajajengi meillä Suomessa onkaan, ja juuri siksi työtä on ollut enimmäkseen myös erittäin kiitollista tehdä. Kiitos APFI:n henkilökunta, jäsenet ja hallituskollegat sekä ennen kaikkea Laura. Matka jatkuu, mutta uuden ja seuraaviin koitoksiin juuri oikean puheenjohtajan johdolla. Onnea, Roope ja ennen kaikkea onnea, APFI!”, summaa Kullas.

APFI:n uuteen hallitukseen valittiin myös Aleksi Hyvärinen (Don Films), Antti Kaarlela (Whatevergroup), Nina Laurio (Akka Creative), Jani Lehtinen (Valofirma), Marika Makaroff (Gutsy Animations), Max Malka (Endemol Shine Finland), Pete Paavolainen (ITV Studios Finland), Mika Ritalahti (Silva Mysterium), Suvi Salokoski (Warner Bros. International Television Production Finland), Antti Seppänen (Intervisio), Martti Sivonen (Banijay Finland) ja Olli Suominen (Rabbit Films) sekä varajäseniksi Venla Hellstedt (Dionysos Films), Riina Kullas (Moskito Television), Jarkko Luoma (Fremantle Media), Tomi Paajanen (Yellow Film & TV), Juha Pihanen (TopLine Media) ja Anssi Rimpelä (Up To Level Media).

18.12.2023 pidetyssä syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2024. 

Lisätiedot:
APFI:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa, laura.kuulasmaa@apfi.fi
APFI:n puheenjohtaja Roope Lehtinen, roope@firemonkey.fi
 

Audiovisual Producers Finland – APFI:n tehtävinä ovat suomalaisen audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta, kansainvälistymisen ja vastuullisuuden edistäminen, tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi sekä alan tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen.